Hyötypuutarhamme

Olemme vihdoin saaneet kaikki kesän syötävät istutettua! Eilen laitettiin maahan perunaa, sipulia ja porkkanaa. Toivottavasti ehtivät suuhun asti. Myöhässä ollaan, mutta niin on kesäkin. 

Helatorstaina istutimme hieman mansikoita leikkimökin taakse lavankaulukseen. Päädyimme kuukausimansikkaan ja parvekemansikkaan nopean sadon toivossa. Jokunen kukka siellä jo on. Nyt täytyisi vielä keksiä miten estetään linnuilta pääsy mansikoita napsimaan. Vinkkejä saa antaa!

Tänäkin vuonna meidän terassilta löytyy tomaatteja parista eri ruukusta. Viime vuonna tomaatteja tuli todella runsaasti ja olivat aivan ihanan makuisia. Olemme saaneet taimet anoppini ystävältä (kuten viime vuonnakin), joten ihan siemenestä asti ei näitä ole kasvatettu.

Ulko-oven lähellä meillä on myös lavankaulus, josta löytyy yrttejä sekä salaattia ja herneitä. Nämä laitettiin myös viime viikolla, joten eivät ole vielä ehtineet kasvaa. 

Takapihalta löytyy tuon peruna/sipuli/porkkanamaan lisäksi karviainen, mustaviinimarja, punaviinimarja, raparperi ja luonnonvaraisia vattuja. Näistä pensaat ja raparperi ovat naapurimme kanssa yhteisiä. 

Etupihalla meillä on päärynäpuu, omenapuu ja kirsikkapuu. Harmikseni voin todeta, että päärynäpuu ei tuota tänäkään vuonna satoa. Taitaa olla liian kaukana muista päärynäpuista vai mistä muusta tämä voisi johtua? Omenapuu on kääpiöpuu, joten se on vieläkin kolmantena vuotenaan hyvin pieni ja mielestäni aika säälittävän näköinen. Kirsikkapuu sen sijaan on kasvanut todella hyvin vaikka on ollut meillä vasta pari vuotta. Siihen on juuri puhjennut kukkia.

Hieman kaikkea siis löytyy. Eiköhän näillä eväillä saada loppukesästä suu makeaksi. Säilömiseen asti taitaa tulla vain raparperia, mutta ei näin pienelle tontille kovin paljon enempää mahdu ainakaan kovin nätisti. Isompi tontti olis kyllä kiva, mutta tykätään tästäkin tosi paljon nyt kun alkaa olla valmista. Olemme myös hieman haaveilleet siirtolapuutarhamökistä ja meidän kaupungista löytyy siirtolapuutarha niin hienolta paikkaa, että oksat pois. Viime kesänä käytiin muutamaa myytävää mökkiä katsomassakin ulkoa päin, mutta kyseiset mökit eivät miellyttäneet tarpeeksi. Hieman normaalia suurempi lottovoitto voisi avittaa myös mökin ostoa :)

Maistuvaa maanantaita!

Moderni leikkimökki

Viime kesän suurin pihaprojekti oli ehdottomasti leikkimökin rakentaminen. Leikkimökki tehtiin alusta loppuun itse. Minä suunnittelin ja mieheni rakensi isänsä kanssa mökin valmiiksi. Maalaus ja sisustaminen jäi sitten minulle. Leikkimökistä tuli moderni, vaalea, talomme tyyliä mukaileva ja sisältä valkoisen sekä pastellisävyjen värittämä.

Maansiirtotöistä lähti leikkimökin teko liikkeelle

Maalausta vaille valmis!

Elokuussa mökki oli vihdoin valmis ja kutsuimme naapurit tupareihin :) Parasta mökissä on ehdottomasti liukuikkuna, joka mahdollistaa kioskin leikkimisen. Lisäksi iso plussa on, että mökki on sen verran korkea, että siellä mahtuu aikuinenkin seisomaan. Miinusta on, että ainakin viime kesänä ampiaiset tykkäsivät myös mökistä. Onneksi eivät sentään pesää alkaneet rakentamaan tai pistäneet ketään.

Minulla oli haave mintunvärisistä pinnatuoleista leikkimökkiin ja ihan sattumalta löysin torista pienet pinnatuolit ja vielä asuinkaupungistamme. Maalasin ne ja oi että! Juuri sellaiset kuin haaveilin. Leikkimökin tuolit ovat olleet talven meillä sisällä käytössä ja kun ne siirtyvät takaisin leikkimökkiin, jää lastenhuoneet yhden Ikean pikkutuolin varaan. Minulle saa siis tarjota pieniä pinnatuoleja ja värillä ei väliä :)

Mieheni teki mökkiin myös kiinteän sohvan

Tuo nurkkapöytä on aikoja sitten itse tehty ja se olisi tarkoitus vielä maalata mökkiin sopivammaksi

V leikki viime kesänä paljon leikkimökissä ja pian siellä touhuaa jo meidän pikkuneitikin. Ihanaa! Täytyypä laittaa mökki kesäkuntoon pikimmiten kun sääennuste näyttää vihdoin hyvää! Kunhan tuo saadaan tehtyä, V ja L toivottavat kaverit leikkimään!

Mitä meille kuuluu?

Päätin aloittaa blogin kirjoittamisen taas pitkästä aikaa. Edellisestä postauksesta on kulunut jo yli 1,5 vuotta ja paljon on tapahtunut siinä välissä.

Suurin muutos on ehdottomasti tyttäremme syntymä viime vuoden maaliskuussa. Hän on nyt iloinen ja päättäväinen yksivuotias. Tällä hetkellä harjoittelee kävelemistä ja puhuu omaa kieltään. Veljen kanssa leikit sujuvat jo joskus ihan kaksinkin.

Toinen iso muutos on, että nuorempi kissamme Nessa jouduttiin lopettamaan, koska hänen molemmat munuaisensa lopettivat toiminnan. Tämä tapahtui alle kaksi kuukautta sitten ja oli meille hyvin suuri järkytys. Nessa oli vasta neljä vuotta ja ennen tätä ollut täysin terve. Toinen kissamme Noelle on ollut Nessan poismenon jälkeen paljon seurallisempi ja pari kertaa on itkenyt yöllä. Kaipaa selvästi kaveriaan niin kuin me muutkin.

Päätimme ottaa toisen kissan ja viime viikonloppuna teimme varauksen ihanasta sinitabbybirmapojasta. Pikkuinen on vasta 4 viikkoa, joten heinäkuun alkuun asti joudumme odottamaan, että saamme hänet kotiin. Kasvattaja onneksi lupasi, että pääsemme kesäkuun alussa katsomaan pikkuista uudemman kerran. Nyt onkin kova nimipohdinta menossa.

Olen ollut nyt kotona kohta kolme vuotta. Vaikka rakastankin lasteni kanssa oloa, kaipaan takaisin töihin. Olen jo hetken hakenut töitä ja toivon pian hyvän työn löytäväni vaikka välillä usko meinaa mennä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri, joten työmarkkinoilla kilpailu on kovaa. Kotona ollessa saa tietysti tehtyä kaikenlaista ihan eri tavalla kuin jos kävisin töissä. Olenkin innostunut ompelemaan. Ostin saumurin ja ompelukoneen viime vuoden lopulla ja niitä on tullut käytettyä paljon! Lähinnä olen ommellut lastenvaatteita, joihin löytää nykyään aivan ihania kankaita. Juurikin ihanat kankaat oli syyni ryhtyä ompelemaan. Nyt on kaapissa jo vino pino kankaita ja valmiitakin vaatteita.

Olen innostunut lastenvaatteista muutenkin. Erityisesti Mini Rodini, Papu ja Gugguu ovat mieleeni. Kestävät käyttöä ja niillä on hyvä jälleenmyyntiarvo. Ovat myös eettisesti hyvä valinta. Toki täytyy myöntää, että löytyy meiltä paljon ei niin eettisiä tuotteitakin...ainakin vielä.

Blogissa olen aikaisemmin kirjoittanut jonkin verran pihastamme, joten kerron nyt pihakuulumisiakin :) Viime kesänä meidän pihassa tapahtui kaksi isoa muutosta. Meille tuli asfaltti soran tilalle ja leikkimökki lapsille. Leikkimökin tekivät mieheni ja appiukkoni toiveideni perusteella. Ja siitä tuli juuri sellainen kuin halusin! Itselleni jäi mökin maalaus ja sisustaminen. Mietin eilen, että pitäisi leikkimökki ottaa talven jäljiltä käyttöön, mutta tänään satoi taas lunta. Argh! Kevät on kyllä ollut yhtä edes takas sahaamista sään suhteen. Seuraavan kesän hommaa olisi sisääntulokuistin laatoitus ja toivoisin myös jonkinlaista katosta terassille kun tuo meidän aurinkovarjo on aika hasardi tuulella.

Tässä nyt porinat tältä päivää! Ihanaa päivää!

- Karoliina

Tämän kesän pihaurakka melkein valmis

Laatoitus on kohta valmis ja ajattelin hieman näyttää teille, miltä pihallamme näyttää nyt. Vielä on saumaus kesken, joten osassa paikkaa laatoitus on hieman päällä olevan hiekan vuoksi ruskea. Laatoituksen reunaan lisäämme myös multaa, jotta ei ole tuollaista pudotusta nurmikolle. Lisäksi pihatöiden "loppusiivous" ei ole ihan valmis :) Niin ja onhan tuolla vielä säkeissä kiviainesta ja osa reunalaatoista sekä tyhjät lavat vielä kaunistamassa pihaa...

Tässä kuvia pihastamme aamusumussa.

Ensi kesälle jää sitten pihan viimeistely. Listalla on ainakin seuraavat asiat:

• autokatoksen, autopaikan ja sisääntulon asfaltointi
• kuistin laatoitus
• terassin öljyäminen (mahdollisesti harmaaksi)
• hiekkalaatikon kansi (jos ei tänä syksynä sitä saada tehtyä)
• kukkapenkin rajaaminen

Hommaa siis vielä on, mutta aika vähän verrattuna tähän kesään :)

Liljat ja ruusut...ja se jänis

Heippa!

Pihalla kukkii vaikka sää on mitä on :/ Viime viikon lopulla ensimmäinen lilja puhkesi kukkaan ja nyt on jo monta kukkaa piristämässä kukkapenkkiä. Tämä on se Rosellas Dream-lilja, jonka istutin viime syksynä. Muut liljat eivät ole kasvaneet samaa vauhtia, mutta joitain nuppuja näkyy jo. Pituudesta tosin puuttuu todella paljon. Miksiköhän?

Olen nyt heinäkuun aikana saanut myös kokea puutarhan huonoja puolia...nimittäin kirvat ja sen samperin jäniksen. Kirvat olen saanut taltutettua kohtalaisen hyvin, mutta tuo jänis se vaan popsii meidän ruusuja muurikivialtaasta! Ja on se maistanut syreeniaitaakin laittamalla yhden pensaa matalammaksi kuin muut. Viikonloppuna oli sitten katkaissut yhdestä Schneewitthcen-ruususta kaikki pian aukeavat nuput. Se kyllä harmitti, koska yhtään kukkaa en siitä ruususta ole vielä auennut. Odotus siis pitkittyi taas. Jänikselle tein eilen tabasco-cocktailin, jota suihkuttelin ruusuihin...katsotaan tehoaako.

Jäniksen uhriksi joutunut ruusu

Onneksi jonkin aikaa on jo kukkinut kolme muuta ruusua. Kesäkuussa istutetut Louise Odier ja Fairy sekä aikaisemmin jo tänne päässyt John Cabot. Olen aivan ihastunut tuohon Fairy-ruusuun! Se on jotenkin niin herkkä ja kaunis. Meillä se pääsi toisen kuolleen John Cabotin paikalle kukkalaatikon säleikköön kasvamaan vaikka onkin maanpeiteruusu. Hyvin näyttää tuossakkin tomivan. Paremmin se minusta tuohon sopii kuin John, jota ei millään saa suunnattua kasvamaan minne päin haluaa.

Fairy

John Cabot

Louise Odier on kukkinut isoilla vaaleanpunaisilla kukillaan hieman yli viikon. Muutaman nupun jänis on siitäkin varastanut. Argh! Kovin kauaa ei Louisen kukat kauniina pysy, mutta osa syy on varmaan nämä sateiset kelit. Tässä ruusussa oli muuten  ne himpskutin kirvat.

On sillä kokoa! Louise Odier juuri avaamassa nuppuaan

 Louise Odier täysin avautuneena

Mukavaa alkanutta viikkoa! Toivottavasti nähdään tällä viikolla aurinkoa enemmän ja pilviä vähemmän!