Olen rakastanut kissoja siitä lähtien kun meille tuli
ensimmäinen kissamme maatiaiskolli Nappi. Olin tuolloin ala-asteella ja koen,
että Nappi oli yksi parhaimmista lapsuuden- ja nuoruudenystävistäni. Lapsuuteni
valokuvat sekä piirrokset ovatkin täynnä kissoja. Nappi eli pitkän ja, ainakin
itse uskon, onnellisen elämän. Hän oli maailman kiltein kissa. Vieläkin on
Nappia ikävä.
![]() |
Nappi |
Muutettuani pois kotoa elin pitkään ilman kissaa, kunnes
noin kolme vuotta sitten meille muutti pyhä birma Noelle. Muistan kun ajoimme
itsenäisyyspäivänä katsomaan Noellea ja hänet nähdessäni silmät kostuivat; niin
söpö, että sanotuksi ei saa! Joulun jälkeen hän sitten kotiutui meille. Koimme
pian, että Noelle on liikaa yksin kotona ja päätimme hankkia hänelle kaverin.
Toinen pyhä birma Nessa muutti meille noin vuoden päästä. Tässä hieman tietoa näistä
neidoista.
Noelle – Ruskeatabbynaamio pyhä birma
Söpöliini. Isot siniset silmät ja upea kaulus. Mielestäni
hyvin kuvauksellinen ja onkin koristanut Pyhä Birma lehden kantta sekä on
vuoden 2015 kalenterissa. Laiheliini. On kiintynyt minuun ja nukkuu aina tyynylläni,
usein nojaten minuun. Rakastaa hiuksia (niitä on niiin kiva syödä). Pelkää
meidän pikkumiestä. Meidän stressipeikko. Raapii ikkunoita ja ovia, onneksi
ilman kynsiä. Inhoaa matkustamista ja onki usein oksentanut autoon ja muutaman
kerran pissannutki…jiihaa. Nykyään annamme hänelle matkapahoinvointilääkettä.
Luulee olevansa Tarzan, mutta aina ei ihan onnistu noi hypyt.
![]() |
Noelle |
Nessa – Sinitabbynaamio pyhä birma
Kaunotar. Silkin pehmeä turkki (en tiedä mitään niin
silkkistä), upea häntä ja kauniit kasvot. Kuvat eivät tuo hänen kauneutta
esille. Oli kerran näyttelyssä ja pärjäsi hyvin, mutta stressasi sen verran,
että emme uudestaan häntä ole näyttelyyn vieneet. On kiintynyt mieheeni ja
muutenkin on miesten nainen :) Antaa pikkumiehen ”silittää”, mutta pelkää muita
lapsia paljon. Rakastaakin silittämistä ja ei antaisi lopettaa. Innostuessaan
puree. Tulee syliin kun itse haluaa. Herkkupeppu. Tunkee aina ensin
ruokakupille. Kuulee aina kun jogurttipurkki avataan. Myös kaikki kukat/heinät
menisivät alas ja sen vuoksi meillä on niitä vaikea pitää.Nessa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti